Sarjakuva-asiantuntija: sarjikset vangitsevat yhä lukijansa

Sarjakuvat ovat olennainen osa Bullsia. Sarjakuvilla oli yhtiössä erityinen asema jo 1920-luvulla, kun Bulls perustettiin. Nykyään Bulls on luotettava yhteistyökumppani monille sarjakuvantekijöille, joiden sarjoja myydään kaikkialla maailmassa.

– Hauskinta sarjakuvissa on, että niiden avulla voi periaatteessa kertoa aivan mitä haluaa, eikä se maksa enempää kuin paperi, kynä ja tussi tai tietokone ja piirtopöytä, kertoo Bullsin liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikael Tegebjer.

Mikael Tegebjer on työskennellyt pitkään sarjakuvien parissa. Jo 14-vuotiaana Mikael alkoi tehdä omia sarjakuvalehtiään, ja kymmenen vuotta myöhemmin hän perusti ensimmäisen kustantamonsa, Optimal Pressin. Senkin jälkeen hän on ollut aktiivinen sarjakuvamaailmassa. Bullsilla Mikael on vastuussa tuotevalikoimasta, jossa sarjakuvilla on selkeä paikkansa. 

– Vaikka sarjakuvien myynti on vähentynyt, niiden tarjonta on entistä laaja-alaisempaa, koska asianharrastajien perustamien pienien kustantamoiden ja julkaisijoiden ensisijainen tavoite ei ole tehdä voittoa. Samalla on tietysti huolestuttavaa, että painokset ovat entistä pienempiä, ja lehdissä ilmestyvät sarjakuvat näyttävät olevan vähemmän merkityksellisiä niille, jotka lehtien sisällöstä päättävät.

Lukijoille sarjakuvat ovat kuitenkin hyvin tärkeitä. Kun sanomalehti vaihtaa tai lopettaa sarjakuvan, seuraa usein palautemyrsky.

– On hienoa, että lukijat reagoivat, kun sarjakuva vaihdetaan, poistetaan tai koetaan ärsyttäväksi. Se osoittaa, että he välittävät, Mikael toteaa. 

Tuotanto on muuttunut digitalisaation myötä

Sarjakuvien tekotapa on muuttunut. Monet sarjakuvantekijät ovat siirtyneet lyijykynällä paperille piirtämisestä tietokoneisiin ja piirtopöytiin. 

– Tuotannollisesti tällä muutoksella on ollut suuri vaikutus niihin sarjakuvantekijöihin, jotka ovat siirtyneet digitaalisuuteen. Vaatii siirtymäkauden, ennen kuin tottuu piirtopöydällä piirtämiseen. Viimeistely on kuitenkin huomattavasti helpompaa digitaalisesti, ja luultavasti siksi digipiirtäminen on koko ajan yleisempää, Mikael sanoo.

Sarjakuvien julkaiseminen ei ole juurikaan muuttunut. 

– Julkaisun suhteen suurta eroa ei ole; strippi on strippi ja sivu on sivu. Mutta mukaan mahtuu myös enemmän tai vähemmän onnistuneita yrityksiä tehdä sarjakuvista interaktiivisempia ja liikkuvampia. Viimeksi mainittu on kuitenkin hankalaa. Missä on raja liikkuvan sarjakuvan ja animaation välillä? Mikael pohtii.

Trendit ja tulevaisuus

Sanomalehtien osalta markkinat ovat maailmanlaajuisesti kutistumassa, vaikka laskeva trendi onkin Pohjoismaissa hieman loiventunut. Nykyään sanomalehdet eri maissa suosivat usein kotimaista sisältöä. 

– On tietysti useita syitä, miksi lehtiin päätetään ostaa paikallista materiaalia. Mutta kaikki pohjautuu kulttuuriseen näkökulmaan, asiayhteyteen ja siihen, mille nauretaan, Mikael sanoo.

Kun sanomalehdet vaativat kotimaista sisältöä, uusille sarjakuvantekijöille avautuu ovia. Mutta kuinka tehdään menestyksekästä sarjakuvaa? 

– Sarjakuvassa pitää olla jotain omaa ja persoonallista, jotta se puhuttelisi lukijaa. Näin se asettuu ikiomaan viitekehykseensä ja antaa lukijalle henkilökohtaisen suhteen sarjakuvaan ja sen hahmoihin. Jos tässä onnistuu, pysyvät lukijat sarjan mukana, Mikael toteaa.

Muuttuvasta maailmasta ja vähentyneestä sarjakuvamyynnistä huolimatta Mikael näkee monia mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

– Printtijulkaisuissa on viime vuosina aloittanut useita sarjakuvakustantajia, jotka julkaisevat sekä uutta että nostalgista sisältöä. Luulen, että näemme jatkossa yhä lisää vaihtoehtoja vakiintuneille sarjakuvakustantajille, Mikael sanoo.

Ota yhteyttä

Haetaan yhdessä toimivin ratkaisu juuri sinulle!

Riku Perälä

Toimitusjohtaja

Puhelin +358 40 508 4989
riku@bullspress.fi

Muuta ajankohtaista

Vieritä ylös